*

annakontula

Miksi köyhät haisevat

Turku on sulkenut yleisövessojaan, koska joukko Itä-Euroopan romaneja oli tavattu niistä pesemästä hampaita ja pyykkiä. Mitään järjellistä perustetta sulkemiselle ei ole – ottaen huomioon, mitä kaikkea julkisissa vessoissa noin yleensä puuhataan.

Väitänkin, että kyse on kaaoksen pelosta. Monen mielestä itäeurooppalaiset kuuluisivat kotimaihinsa tai ainakin johonkin muualle kuin Suomeen. Epäjärjestyksen sietokynnys ylittyy, kun nämä jo valmiiksi väärässä paikassa olevat ihmiset pyykkäävät julkisessa vessassa, vaikka pyykit kuuluvat kotitöihin, siis yksityiseen tilaan.

Antropologi Mary Douglas kuvaa, miten käsityksemme puhtaudesta liittyvät tapaamme jäsentää todellisuutta. Lika on määritelmällisesti aineen joutumista väärään paikkaan. Kahvi on kupissa nautintoaine, mutta muuttuu liaksi, kun sitä kaatuu lattialle.

Koska lika uhkaa järjestystä, se kytketään helposti muihin epäjärjestyksen lähteisiin – rikolliseen tai muuten poikkeavaan käyttäytymiseen sekä ihmisiin, jotka uhmaavat heille varattua lokeroa. Tahraamalla luodaan oikeutus sille, että yksiä sopii kohdella eri säännöin kuin toisia. Kaikkihan me olemme kuulleet ”saastaisista naisista”, ”haisevista ryssistä” ja ”likaisista juutalaisista”.

Myös romaneja kuvataan hämmentävän usein likaisiksi. Se ei ole sattumaa.

Lika on biologinen tosiasia, mutta samalla myös koeteltu sosiaalisen erottautumisen väline. Keskiajalla vain rikkailla oli varaa hajusteisiin epämiellyttävien aromien peittämiseksi. Kun modernisaatio sitten toi tuoksudödöt tavallisen kansan ulottuville ja vesivessat varakkaisiin koteihin, tuli peseytymisestä leimallinen osa keskiluokkaista elämäntapaa.

Puhtaan veden yltäkylläisyydessä loiskutteleva, miedosti tuoksutettu suomalaisduunari on sen sijaan varsin uusi ilmiö. Vielä maatalousyhteiskunnan aikaan suurin osa väestöstä asui ahtaasti, teki raskasta ruumiillista työtä eikä ollut suihkusta kuullutkaan. Sivistyneistö päivitteli pamfleteissaan rahvaan moraalista alennustilaa, josta todisteeksi usein riitti yksityiskohtainen kuvaus kotien epäsiisteydestä.

Sata vuotta sitten puhtauskäsitysten luokkaero oli siis toki objektiivisesti haistettavissa, mutta ennen muuta keskeinen osa nousevan työväenliikkeen ja eliitin välistä jännitettä. Kuvaukset köyhien hygienian puutteesta eivät liittyneet ensisijaisesti saippuankulutukseen, vaan valtaan. Niillä rakennettiin fyysisesti ja moraalisesti puhtaita meitä, jonka vastakohtana on huonoon elämään liitetty lika.

Näitä tämmöisiä olisi hyvä miettiä silloin, kun jotakin ihmisryhmää valitetaan likaiseksi ja samaan aikaan estetään peseytymästä.

Kirjoitettu Aamulehdelle 8.8.2015

The post Miksi köyhät haisevat appeared first on Anna Kontula.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

En tiedä Itä-Euroopan romanien kulttuurista, mutta suomalaisten romanien puhtausnormit ovat huomattavasti tiukemmat kuin valtaväestöllä. Pyykkiä pestään päivittäin.
Mitä varten EU:hun ei saada sosiaaliturvalle vähimmäisvaatimuksia?

Jaakko Häkkinen

"Näitä tämmöisiä olisi hyvä miettiä silloin, kun jotakin ihmisryhmää valitetaan likaiseksi ja samaan aikaan estetään peseytymästä."
-- Loistava pointti! :D

Pertti Heinonen

Ihmettelen lähinnä sitä, mitä nämä romaani-kerjäläiset tekevät suomessa useiden tuhansien kilometrien päässä kotoaan? Itsellä ei ole varaa käydä kuin kerran viiteen vuoteen tallinassa.

Äskettäin pidätettiin pari balkanin stahanovilaista, pari kuukautta maassa ja jo yli 60 asuntomurtoa, siinä sitä on pojilla yritystä päästä mukaan kapitalismiin. Ihmekö jos alkaa kainalot lemuta.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Ihan noin yleisesti, rotuun katsomatta. Maassamme matkalaisilta puuttuu yleiset peseytymistilat suihkuineen. Vessoja onneksi edes huoltoasemilla.
Ottakaapa Kontula asiaksi.

Toimituksen poiminnat