annakontula

Kuka päättää poliisin tärkeysjärjestyksen?

Tampereen kaupunki on sopinut poliisin kanssa järjestelystä, jossa kaupunki kustantaa kesän ajaksi kaksi järjestyspoliisia partioimaan keskustan ja erityisesti Keskustorin tuntumaan. Tällä pyritään vastaamaan paikallismediassa lainehtineeseen huoleen ”epäsosiaalisen aineksen” näkyvyydestä kaupunkitilassa.

Järjestely nostaa esiin vakavia kysymyksiä poliisin riippumattomuudesta, sillä poliisitoiminnassa on kyse merkittävästä julkisen vallan käytöstä. Poliisi ei ole markkinaehtoisesti toimiva turvallisuusfirma, eikä sitä liioin voi verrata esimerkiksi yliopistojen lahjoitusprofessuureihin, joissa rahoittaja osallistuu toimenkuvan määrittelyyn.

Vaikka poliisilain mukaan poliisin tehtävänä on ”oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen” ja poliisi ”toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa”, poliisin on kuitenkin hoidettava tehtäviään tietyssä tärkeysjärjestyksessä jo yksin poliisilain 3 §:n nojalla.

Ymmärtääkseni poliisin liian vähäiseksi koettu läsnäolo Keskustorilla on seurausta siitä, että jossakin muualla poliisia on tarvittu kipeämmin. Etenkin nykyisenä tiukan taloudenpidon aikana priorisointia tehdään koko ajan. Suotavaa olisi, että tehtävien tärkeysjärjestyksestä päätetään kiireellisyyden ja vakavuuden, ei lahjoittajien toiveiden perusteella.

Poliisipäällikkö Markku Luoma vakuuttaa (AL 2.6.), että ”lahjoituspoliisit” voivat hoitaa myös muita tehtäviä. Selvää kuitenkin on, että poliiseja sidotaan nyt kaupungin paraatipaikkojen puhtaanapitotöihin silloinkin, kun heitä poliisin kokonaisarvion mukaan tarvittaisiin kipeämmin toisaalla.

Oikeusvaltiossa ei voida lähteä siitä, että poliisin palveluja saa se, jolla on varaa maksaa.

Kirjoitettu Aamulehden Mielipiteet-palstalle 7.6.2015

The post Kuka päättää poliisin tärkeysjärjestyksen? appeared first on Anna Kontula.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tampereen kaupunki on katsonut tarpeelliseksi saada pari poliisia partioimaan keskustorin tuntumaan ja on jopa halunnut maksaa siitä. Tämä siis lisäyksenä valtiolta tulevaan rahoitukseen. Kontulan mielestä tämä sitten ei ole oikeusvaltiossa hyväksyttävää toimintaa. Jostakin kummallisesta syystä siis kaupunki ei saa oikeusvaltiossa osallistua järjestyspoliisin kustannuksiin. Sanoisin, että onpa aika omalaatuinen käsitys oikeusvaltiosta.

Käyttäjän ArvoPelttari kuva
Arvo Pelttari

Kyllä minusta järjestely on problematisoitava vaikken epäile tarkoituksen jaloutta. Yleensä kait lisäturvaa haluavat ovat kääntyneet vartiointiliikkeiden tms puoleen. Poliisin palkkaaminen on askelta pitemmälle menevä tempaus. Tietysti kunta ja yksityinen taho ovat vielä eri tasolla, mitä poliisin palkkaamiseen tulee. Toisaalta en ole varma, haluaisinko Keskustorille ennemmin svetarin kuin poliisin.

Asia ei siis ole laisinkaan triviaali. Loppuun vielä poliisilain kuudes pykälä:

Poliisilaki 6§: "Poliisin tehtävät on hoidettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen."

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Arvo Pelttari

Tiedätkö varmasti, että poliisit eivät saa lähteä Keskustorilta, jos hälytys muualle tulee ?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jos pitkäaikaisella kansanedustajalla ei ole mitään käryä poliisitoimintaan kohdistuvista määräyksistä, niin olisiko syytä liittyä meihin proletariaattehin sorvin ääreen?

Ja pointti on siinä keskustorin jutussa se, että pienellä vaivalla (olemalla vain näkyvillä) poliisi ennaltaehkäisee rikoksia.

Eikö ole hyvä asia tämä ennaltaehkäisy? Kävisikö se päinsä esimerkiksi lastensuojelussa?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Kyse on Henri siitä, että tällä tavalla valtion kustantamia toimintoja hivuttaen kammetaan kuntien ja seuraavaksi mitä ilmeisimmin yksityisten kontolle.

Ei poliisin tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Eikö se ole hyvä asia, jos kustannukset hoituvat yksityisellä puolella?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #11

Ei varsinkaan sellaisessa toiminnassa kuin poliisitoimi tai armeija.

Sen virsiä näet laulat kenen leipää syöt.

Jos ymmärrät mitä tarkoitan.

Atte Peltomäki

Poliisin näkyvyys on hyvä asia. Se, että Poliisin näkyvyyttä voi ostaa, ei ole.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Riippuu vähän siitä, kuka ostaa. Tässä tapauksessa ostaja on kaupunki. Olisipa varsin omituista, jos kaupungilla ei olisi oikeutta vaikuttaa kaupungin alueella tapahtuvaan järjestyksenpitoon.

Käyttäjän JyriIlmariHasa kuva
Jyri Hasa

Omituista on se, että kaupunki kustantaa poliisien palkkauksen. Näin tamperelaisena huolettaa, ettei vaan noi poliisit sorru ratkomaan ulkopaikkakunnilla tehtyjä rikoksia meidän rahoilla:))

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #6

Kyllähän tässä on vähän se maku, että kunta ottaa kustantaakseen valtion velvotteita. Ja ymmärrettävää, jos se harmittaa. Toisaalta, näkyvän valvonnan tarkoitus on rötösten ehkäisy. Ja tamperelaisenkin kannalta on varmaan hyväksyttävää, vaikka rahaa käytettäisiin ulkopaikkakuntalaistenkin rötöstelyn ehkäisemiseen. Varsinkin kun rötöstelyn kohteena olisivat todennäköisimmin tamperelaiset.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Poliisin toiminnan täkeysjärjestyksen päättää tavallinen suomalainen äänestäjä.

Vartiointiliikkeiden liikevaihdolla, joka siis pystytään maksamaan, kyettäisiin palkkaamaan noin seitsemän tuhatta (7 000) poliisimiestä kaduille valvomaan järjestystä, poliisilaitoksille tutkimaan rikoksia jne. Mutta mieluummin kuin palkataan poliiseja, joiden palkat masetaan verotuksella, suomalainen perusäänestäjä haluaa "säästää" ja tukea vartiointiliiketoimintaa. Vartiointiliikkeen vartijan oikeudet taas ovat rikosten suhteen periaatteessa samat, kuin kenen tähänsa kansalaisen: ottaa rikollinen verekseltään kiinni ja soittaa poliisi paikalle - jos sellaisen jotenkin tavoittaa...

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#10
Jos luku on todella noin suuri, 7000 niin suosittelen kirjoitustasi.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Poliisin tärkeysjärjestyksen määrää RAHA.
Se määrä raha jotka poliitikot ovat myöntäneet.
Vuonna 2010 lopetettiin 1700 rikosjutun tutkinta säästösyistä. Ymmärtääkseni tällaisten juttujen lukumäärä on sen jälkeen moninkertaistunut. Pikkurikoksia ei kannata enää edes ilmoittaa. Ja suurempiakin rikoksia jätetään tutkimatta. Kuten se kavallus jonka puhelinoperaattori Elisa suoritti 7.12.2004 - 31.12.2011. Varmaankin yli 100000 euroa kuukaudessa. Tämän kavalluksen uhrit olivat etupäässä työttömät. Eduskunnan oikeusasiamies totesi tämän laittomaksi 22.6.2006. Silti se jatkui ainakin vuoden 2011 loppuun. Mitä siitä? Eduskunnan enemmistön mukaan työttömät kuuluvat yhteiskunnan vihollisiin, siinä missä ikääntyvät ja lapset. Näin kertoi silloinen kansanedustaja Tommy Taberman 4.1.2008 kirjoituksessaan "Yhteiskunnan Viholliset". Kyllä työttömiltä saa kavaltaa, ihan eduskunnan siunauksella. Hiljaisuus asiassa kun on myöntymisen merkki.

Terveisin.

Ingmar Forne

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Helsingillä on oma poliisinsa. Voisiko Tampereelle perustaa vastaavan yksikön?

Toimituksen poiminnat