annakontula

TESTI

Monien mielestä olisi mukavaa maksaa vähemmän veroja. Noin yleisesti ottaen verojen tarpeellisuus kyllä tunnustetaan, mutta omille rahoille keksisi kyllä muutakin käyttöä kuin terveyskeskusten, teiden ja päiväkotien pyörittäminen.

Erityisen epäsuosittuja ovat suoraan tilinauhassa näkyvät verot. Siksi porvaripuolueiden tavoitelistoilla viihtyvä vaatimus ”työn verotuksen keventämisestä” saa kannatusta. Työtulot ovatkin olleet enemmän tai vähemmän dieetillä koko Neuvostoliiton jälkeisen ajan.

Se on tuloerojen kannalta huono asia.

Tulot ovat nimittäin lähes ainoa paikka, jossa veroja kerätään Suomessa progressiivisesti – eli niin, että verotettava prosentti kasvaa tulojen kasvaessa. Työtulojen verokevennys on siksi yleensä askel kohti tasaverotusta. Se tarkoittaa, että pienituloiset maksavat suhteessa enemmän veroja kuin aikaisemmin, suurituloiset taas vähemmän.

Harmittavan harva tulee tätä ajatelleeksi, varsinkaan niistä pienituloisista, joiden mielestä ”työn verotusta” voisi keventää.

Tärkein syy kansainvälisesti vertaillen huimaan tuloerojen kasvuun Suomessa 1990-luvulta lähtien on verotuksen progression heikentyminen, kun työn verotusta on kevennetty ja pääomatulot siirretty lähes tasaveroksi. Samalla verotusjärjestelmä on kokonaisuudessaan monimutkaistunut.

Niinpä työttömyysturvalla elävän verotus on nykyisin paljon ankarampaa kuin samansuuruisten palkkatulojen verotus. Ja yksinhuoltajien keskimääräinen veroaste on suurin piirtein sama kuin suurehkoja pääomatuloja saavien, vaikka jälkimmäisillä keskimääräinen tulotaso on moninkertainen.

Työn verotuksen keventämisen yleisin perustelu on työn hinnan laskeminen, joka mekanismista riippuen kannustaisi työn tekemiseen tai työntekijöiden palkkaamiseen. Näin saataisiin lisää työpaikkoja ja lisää verotuloja, siis lopulta kaikki hyötyisivät.

Teorian ongelmana on, että ainakaan pienillä muutoksilla se ei toimi. Jotta veropolitiikalla saataisiin kansantaloudellisesti merkittävä määrä uusia työpaikkoja, olisi kevennysten siksi oltava huomattavia. Suurilla veroaleilla on kuitenkin taipumus johtaa julkisen sektorin leikkauksiin, jolloin työpaikkojen kokonaismäärä ei lisäänny.

Kun suomalaisessa verojärjestelmässä vaaditaan ”työn verotuksen keventämistä”, vaaditaan samalla joko veroja köyhien maksettavaksi tai julkisen sektorin alasajoa. Usein molempia.

Olisi reilua, jos tämä sanottaisiin myös ääneen.

The post TESTI appeared first on Anna Kontula.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Miksi vassarit eivät hallituksessa ollessaan - eivätkä vieläkään - vaatineet veroremonttia: Kaikkien tulojen verottamista yhtenä, tulonlähteestä riippumatta?

Miksi?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kontula yrittää kirjoittaa mustan valkoiseksi. Ei naapurikateudella voi perustella sitä että pienituloisen tulisi maksaa enemmän veroja. Jos tuloverotusta kevennetään on veronmaksajalla enemmän rahaa käytettävissään. Veikkauksen mainosta mukaillen voisi Kontulalta, ja kaikilta pienituloisilta joita hän yrittää johtaa harhaan, kysyä "haluatko enemmän rahaa, vai vähemmän rahaa?"

Matias Härkönen

Nämä verot nousivat Vasemmiston ja Anna Kontulan ollessa hallituksessa.

Kulutusverojen korotukset

2012

‐ Alkoholiverotuksen korotus, +115 milj. €.

‐ Tupakkaveron korotus, +50 milj. €.

‐ Makeisveron korotus, +50 milj. €.

‐ Sanoma‐ ja aikakauslehdet 9 prosentin arvonlisäverokannan piiriin, + 90 milj. €.

‐ Liikennepolttoaineiden, bensa ja diesel, veronkorotus, +125 milj. €.

‐ Ajoneuvoveron muutos, +140 milj. € (muutos täysimääräisesti voimassa v. 2013).

‐ Autoveron muutos, + 90 milj. €.

‐ Turpeen verotuksen korotus, +20 milj. €.

‐ Lentoliikenteen valvontamaksun nosto, + 10 milj. €.

2013

‐ Kaikkien arvonlisäverokantojen yhden prosenttiyksikön nosto, +830 milj. €.

‐ Vakuutusmaksuveron kiristys, +30 milj. €.

‐ Energiaverojen muutokset, +/‐ 0.

2014

‐ Alkoholiveron korotus, +63 milj. €.

‐ Tupakkaveron korotus, +50 milj. €.

‐ Virvoitusjuomien veronkorotus, +55 milj. €.

‐ Liikennepolttoaineiden, bensa ja diesel, veronkorotus, +115 milj. €.

‐ Sähköveron korotus, +80 milj. €.

‐ Konesalien sähköveron alennus, ‐10 milj. €.

2015

‐ Sähköveron korotus, +140 milj. €.

‐ Lämmitys‐, voimalaitos‐ ja työkonepolttoaineiden veronkorotus, +80 milj. €.

‐ Liikenteen polttonesteiden veronkorotus, +42 milj. €.

‐ Turpeen veronkorotuksen peruminen ja uusi veronkevennys, ‐20 milj. €.

‐ Tupakkaveron kiristys, +50 milj. €.

‐ Kaivostoiminnan energiaverotuen poisto, +21 milj. €.

‐ Taksien autoverotuen puolitus, +10 milj. €.

‐ Muuttoautojen verotuen poisto, +12 milj. €.

‐ Jäteveron korotus, +5 milj. €.

2016

‐ Ajoneuvoveron korotukset, +180 milj. €.

‐ Nestekaasun verovapauden poisto, +10 milj. €.

Kaikki tasaveroja!

Jouni Nordman

Pitäisi mielummin laskea se raja jossa vero tuotto on suurempi kuin sen periminen menevät kulut. Tämä voidaan laskea helposti kun lasketaan kokonais kulu työ veron keräämisestä ja jaetaan se summa veronmaksajien määrällä.

Toisaalta julkisen hallinnon palkat voitaisiin muutta verottomiksi, sillä heidän veroista ei aiheudu kuin kuluja, sillä on turha että jokainen virasto tilittää ja laskee näitä, sillä maksaja han on verottaja itse. Jolloin nämä ovat vain turhia kuluja, jolloin julkisenpuolen palkat voidaan tiputtaa netto määräisiksi.

Toisaalta millä parannetaan eniten köyhien asemaa on heidän käteenjäävn rahan määrän lisääminen, joka taloudellisesti tehdään heille rahat ilman verotusta, sillä tämä raha menee kokonaan kulutukseen, jolloin sen vaikutus kansantalouteen on kannattavenpi kerätä ALV:ne.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jos työttömyysturvalla elävät maksavat korkeita veroja niin miksemme ota heitä pikaisesti lisää? Tulijoita kyllä olisi. Emmekö me muka tarvitse juuri hyviä veronmaksajia?

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

"Ostovoiman heikentyminen koskee kuitenkin lähinnä vain keski- ja hyvätuloisia lapsiperheitä. Ostovoima on hieman parantunut matala- ja keskipalkkaisissa yksinelävien kotitalouksissa. Akavan mukaan kaikkein eniten viime hallituskauden aikana ovat hyötyneet työssä käyvät matalapalkkaiset yksin asuvat, joiden ostovoima on parantunut prosentin verran vuoden 2011 jälkeen."

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194982819812/arti...

Mä voin maksaa 2%-yksikköä enemmän veroja, jos saan ITSE veroilmoituksessa päättää käyttökohteet.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toimeentulotuella reaaliset tulot ovat kasvaneet luokkaa 10%. Vuodesta 2007 peräti 20%. Siellä taitaa olla kovimmat voittajat.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Tärkein syy kansainvälisesti vertaillen huimaan tuloerojen kasvuun Suomessa 1990-luvulta lähtien on verotuksen progression heikentyminen, kun työn verotusta on kevennetty"

Itse asiassa viimeisten neljän vuoden aikana Suomi on noussut maailman kärkeen ansiotuloveroprogressiossa. Missään muualla ei ole progressio yhtä jyrkkää.

Toki jonkun maan pitää aina kärjessä olla, mutta onko tarpeellista peräänkuuluttaa vielä roimempaa progressiota? Ne keskiluokkaiset, jotka siitä kärsivät, ovat ihan samalla tavalla toimeentulonsa kanssa kamppailevia ihmisiä kuin toisenlaisissa elämän puitteissa elävät toimeentulotuen saajat.

Ja toisaalta pienituloiset urakkapalkalla paiskivat valittavat sitä, että lisäansioista menee liian paljon veroa ...

Käyttäjän bisi59 kuva
Dennis Holm

Terve Kaikki,

Kulutusverot, esim pottoaine- tai arvonlisävero ovat käytännössä käänteisesti progressiivivsiä. Pienituloiset maksavat suhteessa tuloihinsa suuremman kulutusveron, kuin mitä suurituloiset.

Perustulo voimaan!

-Rauhaa ja Rakkautta

Toimituksen poiminnat