annakontula

Laitevikoihin ei ole pakko sopeutua

 

Taloyhtiössämme on nykyisin niin hieno sähkölukko, että pakkasilla ei ovea saa auki lainkaan. Niinpä me kuljemme kotiin vaunuvaraston kautta.

Ei vanhassa mekaanisessa lukossakaan mitään vikaa ollut, mutta taloyhtiö päätti vaihtaa sen tämmöiseen älykkääseen sähkölukkoon, koska täytyyhän sitä seurata aikaansa. Kaikki yksinkertainen ja toimiva nyt vain on niin 1900-lukua.

Ennen vanhaan ajateltiin, että teknologian tehtävänä on helpottaa ihmisten elämää. Minusta se oli hieno periaate. Muistaako joku vielä televisiot, joiden häiriöt sai yleensä korjattua reippaalla potkulla? Tai lukot, joiden vakio-ominaisuuksiin kuului avautua ja sulkeutua? Tai junat, jotka kulkivat pisteestä A pisteeseen B, useimmiten jopa aikataulussa?

Jostain syystä nämä vaatimukset ovat nykylaitteille ylivoimaisia. Kallis älypuhelimeni sekoaa tuon tuosta, eikä parhainakaan päivinä suostu lähettämään kuin osan tekstareista. Digiuudistuksen jälkeen on television katselusta tullut kauhean monimutkaista.

Kun jokin vempele sitten hajoaa, sen korjauttaminen on joko mahdotonta tai ainakin monivaiheinen operaatio, sisältäen salasanalistoja, englanninkielisen tekniikkasanaston kertaamista ja automaattisissa puhelinvaihteissa roikkumista.

Eipä ihme, että teknologia päihittää stressin lähteenä jo huonon säänkin, vaikka tässä sentään eletään pimeän matalapaineen luvatussa maassa.

Jos kapitalismi toimisi niin kuin väittävät, olisi markkinoille jo ilmestynyt kestävää palikkateknologiaa meille, jotka emme halua imuroida silitysraudalla tai shoppailla sykemittarilla. Luulisi, että tälle olisi ilmeinen markkinarako.

Pitemmän päälle yksinkertainen ja kestävä käyttöteknologia on lopulta ainoa vaihtoehto, jos ylipäätään haluamme käyttää vimpaimia ja samalla pitää pallon elinkelpoisena. On opeteltava uudestaan suunnittelemaan laitteet niin, että niiden särkeminen on vaikeaa ja korjaaminen helppoa eikä päinvastoin. Että teknologia mukautuu ihmiseen eikä ihminen teknologiaan.

Tällaista kertakäyttökulttuuria ei ympäristömme nimittäin kestä loputtomiin, minun hermoni eivät senkään vertaa.

 

(kirjoitettu Lehtiyhtymälle 7.2.2015)

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

https://www.youtube.com/watch?v=JLsxtTYy8WA

Elektroniikka-alan klassisin dokumentti kertoo siitä, kuinka kuluttajia on huijattu kohta jo liki vuosisadan ajan. Elektronisia tuotteita toden totta heikennetään tarkoituksellisesti, jotta ne eivät kestä ikuisesti.

Kapitalistin painajainen on tuote, jonka voi myydä vain kertaalleen ja joka kestää isältä pojalle. Näitä tuotteita ei käytännössä löydy enää kuin aseteollisuuden valmistamina. Yli sata vuotta vanhoihin aseisiin löytyy yhä varaosia sekä patruunoita ja itse aseetkin useimmiten toimivat ongelmitta.

Mekaanisia tuotteita onkin äärimmäisen hankalaa tehdä nopeasti rikkoutuviksi. Nykyaikaisen auton moottorin perusmekaniikka kestää helposti kolme-, jopa neljäkymmentä vuotta. Sen sijaan auton elektroniset osat ovat jo huomattavasti lyhytikäisempiä.

Jos vuonna 1985 lanseeratun ja Suomeen myydyistä Mercedes-Benz W124 sarjan henkilöautoista liikkuu maanteillä vielä tänä vuonna suuri osa, eli vanhimmat ovat jo museoikäisiä, niin liikkuuko vuonna 2015 valmistuvista Mersuista kolmenkymmenen vuoden kuluttua enää suurin osa?

Itse en jaksa uskoa tähän, koska niiden monikymmenkertaistunutta elektroniikkaa ei ole suunniteltu kestämään niin kauan. Haluan nähdä digitaalisen kosketusnäyttömittariston, joka vielä toimii museoikäisenä. On tosin todennäköistä, etten itsekään kestä siihen saakka.

Eihän vuosimallin 1985 tietokoneisiinkaan saa enää osia!

Vikaherkkyyden lisäksi suuri ongelma on osien yhteensopimattomuus. Esim. minkäänlaista akkustandardia ei ole olemassakaan, vaan jokaisen valmistajan jokaiseen eri malliin vaaditaan oman mallinen akkunsa. Ja akku on monesti se heikoin lenkki ketjussa.

Sähkölukon sentään voi ohittaa (useimmiten) avaimella, muunlainen ratkaisu on paloturvallisuussäädösten vastainen. Muissa tapauksissa elektroniikan rikkoutuminen johtaa useimmiten koko tuotteen pois heittämiseen, koska tehtaat eivät joko myy varaosia tai hinnoittelevat yksittäisen varaosan kalliimmaksi kuin uuden tuotteen.

Onko kukaan koskaan laskenut, kuinka kalliiksi esim. uuden auton rakentaminen tulisi Motonetista ostetuista osista?

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Ja kuitenkin markkinoilla pärjää myös Mielen kaltaiset valmistajat jotka panostavat laatuun ja jotka valmistavat koneitä joissa haetaan pitkää elinikää. Onneksi kuluttajalla on vaihtoehtoja.

Jyrki Paldán

Tuon realistinen arviointi kaikista tuotteista vaatisi vain käsittämättömän määrän tietoa ja perehtymistä ennen jokaista ostopäätöstä, ja tietysti järkkymättömän kyvyn nähdä markkinointipropagandan läpi. Käytännössä tavallisen kuluttajan on täysin mahdotonta elää normaalia elämää ja tehdä aidosti rationaalisia ostopäätöksiä.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

loppuun voisi lisätä: ...valmistavat koneitä joissa haetaan pitkää elinikää näennäisen ympäristönsuojelun ja ilmastohömpän asettamissa rajoissa.

Jyrki Paldán

93-vuotias ukkini kertoi vanhasta sananlaskusta jonka mukaan "se joka tekee työkseen ikuista jälkeä, näkee ikuista nälkää".

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

"Jos vuonna 1985 lanseeratun ja Suomeen myydyistä Mercedes-Benz W124 sarjan henkilöautoista liikkuu maanteillä vielä tänä vuonna suuri osa, eli vanhimmat ovat jo museoikäisiä, niin liikkuuko vuonna 2015 valmistuvista Mersuista kolmenkymmenen vuoden kuluttua enää suurin osa?"

Autovalmistajat ovat ympäristönsuojelulain, tarkemmin ilmastonmuutoksen varjolla saaneet jättää koreista korroosiosuojauksen pois ja ne ruostuvatkin hävyttömän nopeasti sisältäpäin, lisänä oli pitkään autotehtaiden kielto lisäsuojauksilla takuun loppumisen uhalla, joka sittemmin todettiin laittomaksi kiristyskeinoksi, mutta jälkikäsittelyt ovat lähes tyystin sen seurauksena loppuneet ja pahimmillaan alle viisivuotias auto on turvallisuuriski.

Välttävä lääke ongelmaan olisi suomessa aiemmin ollut pakollinen lisäkorroosiosuojaus, mutta se kasvattaisi valmistusaikaisia co2 päästöjä paperille liikaa ja joille ilmastohömppä on asettanut tiukat rajat.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Niin..... ei ole kovinkaan huonosti sanottu, että nykyajan jumala on kehitys. Uskontoa on se minkä eteen tehdään työtä. Koko ajan tehdään ja ostetaan uutta, uutta, uutta...

Niin Idässä, etelässä, lännessä kuin pohjoisessa uskotaan kehitykseen, valtioiden rajoja ja uskonnollisia virtauksia kunnioittamatta. Kehitys näyttää vääjäämättömältä. Ihminen sen on pannut alulle, mutta on kykenemätön pysäyttämään sitä.

Elämme unessa, tai ainakin horroksessa.

Jyrki Paldán

Olen eri mieltä. Raha, voitto ja varallisuus ovat nykyajan kultaisia lehmiä. Kehitys on täysin toissijaista ja sitä tapahtuu vain jos se palvelee tuota nykyajan jumalaa.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Kyllähän noita kestäviä tuotteita saa vieläkin. Varsinkin lukkoja saa mekaanisina ja tyhmäähän täällä pohjoisessa on vaihtaa ulkona käytettäviä laitteita sähköisiksi.

Ongelmahan on kestävemmissä laitteissa se että ne maksavat enemmän ja sen takia moni ei halua edes ostaa niitä sen takia. Poikkeuksia toki on esim. kodinkonepuolella miele. Eli kyllä niitä kestävempiä tuotteita myytäisiin, jos niille vain olisi markkinoita.

Jussi Säntti

Yhtenä päivänä tänäkin talvena oli -15 astetta. Iltapimeällä useimmilla etenkin nuorilla vastaantulijoilla loistivat käytössä olevat isonäyttöiset puhelimet. Ensimmäiset iPhonet eivät toimineet ollenkaan pakkasessa, niinettä kyllä kehitystä tapahtuu. Yleisesti ottaen kylmyys on edullista elektroniikalle.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Voi, kiitoksia Anne Kontula, hienosta ja maanpäälle palauttavasta kirjoituksestasi! Tuli oikein iloinen olo hymyineen kaikkineen. Ja kaikki vielä aiheesta.

Ketkäs ne siellä teidän taloyhtiössä sumplivat sen elektronisen lukon käyttöön. Eikös samat henkilöt voisi pystyttää keskuudestaan vartioringin, jossa sisäpuolelta avataan ovi aina tarvittaessa ? Tosin täytyy kyllä myös todeta, että hieman ihmetyttää, jos joku Suomessa tarjolla oleva lukko ei kestä Suomen pakkasia ja muutenkaan talviolosuhteita. Kenen valmistama se on ? Jos uskallat kertoa. Jotenkin maalaisjärjellä tuntuisi, etteivät ainakaan suomalaiset valmistajat edes kehtaisi valmistaa moista - heidäthän naurettaisiin maanrakoon jatkossa... Eli ehkä sitten muualta ???

Kalliista älypuhelimestasi. Mahtaakohan olla i-alkuinen ? Niissä ainakin rehellisesti sanotaan, ettei ko. laitteita olekaan tarkoitettu käytettäväksi Suomen pakkasissa. Vaikka eipä ne muutkaan paljoa parempia ole, vaikka poikkeuksiakin on. Elektroniikka tällaisissa kuluttajalaitteissa valitettavasti ei ole suunniteltu toimimaan kovin kylmässä. Eli pidä puhelin taskussa enempi.

"Jos kapitalismi toimisi niin kuin väittävät, olisi markkinoille jo ilmestynyt kestävää palikkateknologiaa meille, jotka emme halua imuroida silitysraudalla tai shoppailla sykemittarilla. Luulisi, että tälle olisi ilmeinen markkinarako."

Mutta eihän tämä ole kapitalismia ;-). Et saisi sykäystä kokeilla toimia toisin - vastoin lapsuudessa vanhemmilta yms. opittuja hyväksi koettuja tapoja - et oppisi käyttämään tarpeisiisi täysin turhia vetkuttimia jne. Ja erityisesti jos tuo mainitsemasi "palikkateknologia" olisi vielä kestävää, sehän olisi tämän päivän kapitalistille kauhistus. Et tulisi ostamaan seuraavaa tarpeettomilla ominaisuuksilla varustettua laitettasi kahden tai kolmen vuoden päästä vaan saattaisit odottaa jopa yli kymmenen vuotta! Ei, ei, ja viimeisen kerran ei... Itse heitin muuten häälahjaksi saadun kahvinkeittimen viimein pois, kun en viitsinyt ruveta vaihtamaan kytkimiä ja muutenkin ei enään oikein miellyttänyt. Mutta kesti se hieman yli kolmekymmentä vuotta. Mahtaakohan noihin tämän päivän kapselikeittimiin edes saada kapseleita kymmenen vuoden päästä ?

No, sanaleikittelyssä hieman syvemmille vesille. Kyllähän tuossa on omat perusteensa tietenkin olemassa siinäkin, että laitteita vaihdettaisiin tiheään. Uusia ominaisuuksia tulee jatkuvasti, jo käytössä olevat tekniset ratkaisut kehittyvät yhä paremmiksi ja vaikka mitä. On tälläkin arvoa, kehitys luo - tai pitäisi luoda - työpaikkoja. Toimintatavat muuttuvat ja tehostuvat. Raha liikkuu ja lisää varallisuutta ympärillään. Sehän on - käsittääkseni - yksi kapitalismin ja markkinatalouden hyviä innovaatioita, että yksi rahasumma saadaan vaikuttamaan yhteiskuntaan moninkertaisella arvolla, kun sitä kierrätetään riittävän nopeasti kädestä toiseen eikä piiloteta patjan alle.

Mutta siitä olen kyllä eri mieltä, että tuo edellyttäisi aina ja kaikkialla vain lyhyen ajan käyttökelpoisina pysyviä ratkaisuja. Kun eivät kaikki kuitenkaan ole kiinnostuneita niistä uusistä ominaisuuksista. Heille riittää vähempikin, jonka omaksumisessa siinäkin saattaa olla haastetta kylliksi pitkäksi aikaa. Väittäisin tässä ja nyt, että jokainen tätäkin viestiä lukemaan tuleva älypuhelimen tai tabletin käyttäjä ei käytä laitettaan läheskään niin tehokkaasti ja monipuolisesti kuin hän ihan hyvin voisi. En minäkään.

Onneksi nykyään on alettu puhua nk. sustainable development -konseptista yhä enemmän. Eli kestävää kehitystä, luontoarvoja yms. hyvää tukevaa kehtitystä. Pitää sisällään myös sen (ainakin minun tulkinnan mukaan), että laitteidenkin suunnittelussa otettaisiin huomioon sen laitteen koko elinkaari. Ja se, että sitä laitetta voitaisiin huoltaa siten, että sen käyttöikää saataisiin pidennettyä. Mahdollisesti muuttaa ominaisuuksia modernimmiksi kuten tietokoneiden kanssa on - vähän - onnistunut tehdä. On tästäkin yritelmiä, mutta ei vielä menestyviä sellaisia.

Reijo Siipola

Tekninen kehitys ei ole vielä vapauttanut meitä niiltä ilmiöiltä, jotka saavat meidät päivittäin kyselemään: Miksi mikään ei toimi?
Koska olemme yhä totaalisemmin tekniikan varassa, yhä useampi systeemi on samanaikaisesti toimimaton. En esimerkiksi enää usko, että koko maailmasta löytyy yhtä ainoata virheetöntä ja häiriöttömästi toimivaa digiboxia.

Käyttäjän KariLaitinen kuva
Kari Laitinen

Nykyiset tietotekniset yhteydet ja sovellukset toimivat aika kehnosti siihen nähden mitä ostoshetkellä luvataan. Kun homma ei pelitä, ei vastuussa ole oikeastaan kukaan.

70-luvulla oli tapana valtionyhtiöissä työntekijöillä vetää viinaa vähän joka välissä: kokouksissa, työkomennuksilla jne. Jos jollekin tuli kraplapäivä, niin muut työntekijät (joita oli paljon enemmän kuin nykyään) hoitivat puhaltelijan hommat solidaarisesti ja "suojelivat" tätä. Vaikka hommia ei aina tullut hoidettua ja tiedettiin että sama työntekijä veti överit joka viikko, sai työntekijä jatkaa hommiaan rauhassa.

Nykyään Atklla on samankaltainen (työntekijän) status. Vaikka kaikki kokevat etteivät koneet, yhteydet ja sovellukset toimi niin kuin luvataan, niin tyydytään tilanteeseen. Hoetaan että "tämä on nykyaikaa, paluuta menneeseen ei ole". Ja ostetaan uutta, kallista ja toimimatonta tekniikkaa.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Se että meille myydään pelkkää roskaa, on aika pitkälti suunnitelmataloutta,
että ympäristölainsäädännön turvin valmistajat eivät voi kilpailla keskenään laadulla ja siten tukkia markkinoita.

juu nou, ei voida syyttää hehkulamppuhuijaukseen rinnastettavasta kartellista koska laki.

kommunismia rikkaille ja kapitalismia köyhille juunou.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ennen toista maailmansotaa valmistetut autot olivat kestäviä kuin panssarivaunut. Sitten autojen laatu ja kestävyys heikkeni oleellisesti aina 70-luvulle asti, jolloin nyrkkisääntönä oli monien merkkien kohdalla, että se on 100.000 kilometriä ja sitten vähintään moottori uusiksi.

80-luvulta lähtien autojen kestävyys on jälleen parantunut aika reippasti. Ajokilomtrejä tulee merkistä riippuen kaksin-kolminkertainen määrä neljänkymmenen vuoden takaisiin autoihin verrattuna. Suomen talvi aiheuttaa kuitenkin sähköjärjestelmien vikoja ja mm. sähköikkunoiden toimimattomuutta pakkasella. Autoja ei pääsääntöisesti ole valmistettu 30 asteen pakkasiin.

anita frisk

Vanha kunnon sääntö: follow the money. Vanhoissa vempeleissä oli se kirottu ominaisuus, että eivät rikkoutuneet sitten millään. 20 vuotta pesukoneelle ei ollut ikä eikä mikään. Mutta eihän se bisnes noin voi pyöriä joten keksittiin kaikenlaisia lisäherkkuja joita ei paitsi tarvita ei myöskään osata käyttää eikä opetella käyttämään koska niitä ei siis yleisesti tarvita. Suurin osa kansasta tuskin on teknologiahifistelijöitä joilla aina pitää olla se uusin malli.

Mielikuvamuokkausta tehdään voimakkaasti. Olet täysin out jos haluat katsoa tv-ohjelmat tv:stä etkä vähintään sen sadasta muustakin laitteesta. Radio puheen ja musiikin kuunteluun? Älkää naurattako. Kamera valokuvien ottamiseen? Tooosi noloa. Ja puhelin vaan puheluiden soittamiseen ja vastaanottamiseen ja tekstailuun? No nyt meni jo todella vitsin puolelle, onks vielä tällaista? Haloo, mummo kuullut koskaan älypuhelimesta? En tunne yhtäkään älypuhelimistia, joka ei Kontulan tavoin kiroilisi niiden toimimattomuutta. Mutta: sen siitä saa kun ulkoistaa älynsä!

anita frisk

Pieni lisäys edelliseen: jo 1960-luvulla USAssa keksittiin materiaali, josta pikkufirma valmisti rikkoutumattomia sukkahousuja. Tarvinneeko mainitakaan, että tuo patentti ostettiin noin minuutissa pois pilaamasta rikkoutuvien sukkahousujen menekkiä. Näin se bisnes pyörii.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#16
Juuri noin.
Mikä siinä on pahinta?
- Se että me _hyväksymme_ sen ja että vapaassa yhteiskunnassa kaikki tietävät asian tilan ja kykenevät vain naureskelemaan epäköhdille.
Miten saataisiin muutos aikaan?

Jussi Säntti

Olihan silloin teryleenihousujakin. Ja nailonpaitoja. Ei kulunut kaulustaive.

Spamme Senseless

Heipparallaa rakas Anna,

Onhan se tosiaan vaikeaa välillä mukautua uuden teknologian haasteisiin.
Tuo digitv-päätös muuten tehtiin teidän vasemmistolaisten hallituksessa ollessa vuonna -96, joten siitä on turha syyttää muita.

Älypuhelimiakaan ei tarvitse hankkia, jos niitä ei osaa käyttää.
Itselläni on jemmassa monta 90-luvun edelleen mainiosti toimivaa
perus-GSM-puhelinta lisävarusteineen. Lahjoitan niistä yhden sinulle
ihan mielellään helpottaakseni teknologia-ahdistustasi.

Toimituksen poiminnat