annakontula

Yleinen asevelvollisuus – meni jo?

Yleisellä asevelvollisuudella tarkoitetaan järjestelmää, jossa lähes koko (miespuolisen) väestön oletetaan osallistuvan maanpuolustukseen. Yleensä kaikki ikäluokat myös saavat sotilaskoulutuksen.

Yleinen asevelvollisuus on edelleen suomalaisen puolustuspolitiikan kiistämätön perusta. Viime vuosina on kuitenkin tapahtunut muutoksia, joiden vuoksi asepalveluksen yleisyys käy päivä päivältä teoreettisemmaksi. Vielä muutama vuosikymmen sitten asevelvollisuuden suoritti jopa 85 prosenttia miehistä. Viime vuonna vastaava osuus oli arviolta kaksi kolmasosaa. Suurin pudottaja on puolustusvoimien tiukentunut terveysseula. Katsomuksellisista syistä pois jääneiden osuus on pysynyt pitkään muuttumattomana.

Yleisyyden ajatus nakertaa sekin, että asepalveluksen tosiasiallinen pituus voi vaihtelee. Tehtävistä riippuen voi palvelusaika olla joko kuusi, yhdeksän tai kaksitoista kuukautta. Yleensä pidempiin erikoiskoulutuksiin hakaudutaan vapaaehtoisesti, mutta mikäli tulijoita ei ole riittävästi, voidaan niihin myös määrätä.

Myös palveluksen sisältökin pirstoutuu, tulevaisuudessa ehkä entistä enemmän. Armeijan koulutustarpeiden lisäksi jatkossa on tarkoitus huomioida paremmin esimerkiksi asevelvollisen lääketieteen, tietotekniikan tai kauppatieteiden osaamista. Tällainen yksilöllinen suunnittelu tietysti lisää koulutuksen mielekkyyttä, mutta vie toisaalta jälleen kauemmaksi yleisen asevelvollisuuden alkuperäisestä ideasta.

Pikku hiljaa olemme tulleet pisteeseen, jossa olisi rehellisempää puhua räätälöidystä, ei yleisestä asevelvollisuudesta. Samaan aikaan näiden jo käynnissä olevien muutosten kanssa Suomessa keskustellaan palkka-armeijasta ja miesasialiike kysyy, miksi asevelvollisuus koskee vain miehiä, vaikka kaikilla muilla yhteiskunnan sektoreilla sukupuolirooleja puretaan.

Olisi ehkä korkea aika myöntää tosiasiat ja vastata haasteeseen: jos yleistä asevelvollisuutta ei enää ole, minkä varaan puolustus tulisi rakentaa? Itse en kannata siirtymistä palkka-armeijaan. Asevelvollisuuteen perustuvaa järjestelmää puoltaa ylläpitokustannusten lisäksi se, että asevelvollisiin siviileihin nojaava armeija on pääsääntöisesti ammattilaista rauhanomaisempi.

Yksi vaihtoehto voisi olla molempia sukupuolia koskeva lyhyt kansalaispalvelus. Halukkaat voisivat suorittaa sen edelleen aseellisena, mutta vaihtoehtona olisi muita kriisivalmiuskoulutuksia, jolloin erillistä siviilipalvelusjärjestelmää ei tarvita. Velvollisuudesta voisi silloin jälleen tulla yleinen.

Kirjoitettu Aamulehdelle 21.10.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Minulta ehdotusrunko mainitsevaasi tulevaisuusskenaariota varten:
http://enologi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121615-ase...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Oikeasti yleinen (molempia sukupuolia koskeva) palvelusvelvollisuus olisi ehdottomasti toiseksi paras tapa hoitaa maanpuolustus. Nykyinen järjestelmä, missä toisen pakko on toisen vaihtoehto, on oksettava tasa-arvon irvikuva.

Petri Haapa

Asevelvollisuus pitäisi muuttaa kaikkia kansalaisia koskevaksi yhteiskuntapalveluvelvollisuudeksi.

Matti Jalagin
Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Yhtä hyvin voidaan sanoa että (varsinkin) miespuolisten suomalaisten yleinen tyhmentäminen meni jo.

Maria Viljamaa

Hyvä ajatus ja tätä kannattaa kyllä viedä eteenpäin. Tasa-arvo on loistanut poissa-olollaan puhuttaessa puolustusvoimista. Nuorten miesten opiskelut ja työelämään siirtyminen viivästyy kun taas naiset porskuttavat menemään.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Laulun sanoja ieman muunnellen "mitä sinä siellä armeijassa opit"Vastaan, en mitään.Alik.vm -70

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

samana päivänä kun venäjä menee samaan suuntaan niin miksei suomikin,tosin sitä päivää saa odottaa !

Petri Haapa

Itseasiassa Suomen armeija ei nykyisellään edes voi hidastaa Venäjhän armeijan hyökkäystä, jos se jostain syystä haluaisi Suomen valloittaa, vaikka sitten kaikkien Suomen asevelvollisten tykinruoka-aikaa pidennettäisiin vuoteen taikka kahteen.

Martti Laines

"Suomen armeija ei nykyisellään edes voi hidastaa Venäjhän armeijan hyökkäystä"

Vaikka näin olisikin, en haluaisi jäädä toimettomana katsomaan Venäjän tankkien vyörymistä Mannerheimintiellä. Mieluummin taistelen ja kuolen siinä kuin Katynin kaltaisessa puhdistusoperaatiossa.

Ja ajattelemisen aihetta on myöskin se väite, että Suomen korkea maanpuolustustahto ja kohtalaisen uskottava puolustus nostaa kynnystä hyökätä Suomeen. Hyökkääjä joutuu kuitenkin miettimään hyötyjä ja haittoja.

Ihmisluonto ei näennäisen länsimaisen sivistyksen alla ole kuitenkaan miksikään muuttunut. Eikä Venäjän sisäpolitiikan myrkskyt tai ulkopolitiikan lausunnot ja toimet lisää luottamustani ikuiseen rauhaan lähialueillamme - niin mukavaa kuin se olisikin.

Jaakko-Matti Kaakinen

Perusteluja kiitos. Luoti uppoaa lihaan ja ohjus/miina pysäyttää panssarivaunun edelleen samoin kuin 73 vuotta sitten. Mitä supervoimia Venäjän armeija on saanut kun ei enää aseet tehoa?

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Kannatan Sveitsin mallia: Asevelvollisuuden suorittamisesta saa loppuiäkseen veronalennusta. Kun keskimääräiset työvuodet ovat noin 37, niin vuoden asepalveluksesta veronalennus olisi noin 2,8 %, siten kuudesta kuukaudesta alennus olisi 1,4 %.

Toinen parannus olisi, että asepalveluksen voisi suorittaa esim. 2,5 kuukauden jaksoissa valitseminaan vuosina kesäisin 1.6 -15.8 välisenä aikana. keratusharjoitukset voisivat olla sitten syksyllä, talvella ja keväällä. Näin ollen armeijan tyhmistävä vaikutus minimoituisi ja se ei häiritsisi opiskelurytmiä, niinkuin nyt. Nuorella saattaa nyt mennä kaksi vuotta asepalveluksen rytmihäiriöön ja vanhemmilla se saattaa katkaista jatko-opinnot.

Näillä eväillä miesten vapaaehtoinen asepalvelus vetäisi jatkossa parhaat mukaan ja turhat siviilipalvelukset ja vankilatuomiot voitaisiin lopettaa. Ja naisiakin saataisiin varmasti verohelpotuksella mukaan enemmän kuin se vaivainen vajaat kaksi prosenttia ikäluokasta.

John Jarvz

Yleinen asevelvollisuus on ainoa tapa hoitaa Suomen puolustus kunnolla. Naisille tulisi jatkossa järjestää kolme kuukautta kestävä lottakoulu. Perustuslaki katsoo jokaisen suomalaisen - sukupuolesta riippumatta - olevan maanpuolustusvelvollinen, joten naisille on välttämätöntä järjestää omaa maanpuolustuskoulutusta. Yleisestä asevelvollisuudessa puolestaan ei tule jatkossa jakaa niin helposti vapautuksia. Jokaiselle pitäisi löytyä paikka varusmiespalveluksesta, ja jos ei löydy, niin asioita pitää järjestellä niin että löytyy.

Antro Pulkki

Oikein!

Yhteiskuntamme osoittaa jo merkkejä siitä, että "miesten koulu" puuttuu. Samat sanat naisille.

Uusavuttomuus vallitsee kun peräkammaripopula lisääntyy.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Anna Kontulalle tiedoksi:

Armeijassa ei määrätä vaan käsketään.

kati sinenmaa

Yleisellä terveydenhuollolla tarkoitetaan sitä järjestelmää, jossa kansalainen voi paikkakunnasta riippumatta saada tasavertaista hoitoa.

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Yleinen asevelvollisuus koskee kaikkia suomalaisia; myös rauhanaikana varusmiespalveluksesta vapautettuja sekä naisia.

Syrjäytyminen voi vahvistua jos karsitaan kutsunnoiss tai siltä voi välttyä varusmiespalveluksen onnistuessa. Oma ja poikieni kautta kokemukseni on, että varusmiespalvelusta on selvästi kaikinpuolista hyötyä niin yksilöille kuin kansalaisyhteiskunnalle.

Meidän suomalaisten puolustautuminen on mahdollista vain yleisen maanpuolustusvelvollisuuden ja reserviläisistä kootun puolustusvoiman avulla. Ehdoton ja välttämätön lisä on , että saamme liittolaisiltamme pitävän ilmapuolustuksen. Ilman emme mitenkään voi pärjätä merellä emmekä maalla.

Mikähän tässä meitä pieniä iloisia suomalaisia sekoittaa?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Sotilaat osaavat suojautua, siviilit eivät. Siviilejä on yli 4 000 000. Ketä puolustetaan ja miten?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Asevelvollisuus voidaan lopettaa heti ja sen jälkeen miettiä halutaanko siitä tehdä edes vapaaehtoista,kun ensin on selvinnyt mitä puolustetaan ja onko ylipäätänsä jotakin puolustettavaa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Vaikka tarve puolustaa maatamme väkivalloin näyttää kovin kaukaiselta nyt, ei kulttuurillisen evoluution väistämätön polku ole "rauha ja rakkaus", todennäköisesti päinvastoin. Olemme ostaneet tämän rauhaisan yltäkylläisyyden suunnattomalla resurssien ylikulutuksella.

Uusiutumattomien resurssien kasvava käyttö ja ekosysteemin laajeneva hyödyntäminen on antanut mahdollisuuden väistää kultturilliset konfliktit kehittyneiden maiden välillä. Entä sitten kun "eväät on syöty" (öljy, kaasu, puhdasvesi, ilma, ilmasto, luonnon monimuotoisuus, hedelmällinen maa...).

Ihminen on taistelun tuotos, evoluution tuotos, joka on aina valmis varmistamaan oman, jälkeläisiensä ja heimonsa selviytymisen. Ihmishistoriasta ei juuri muuta löydykään kuin taisteluita resursseista, oli kyseessä sitten veronkanto, ristiretki, "elintila", vapautussota tai antiterrori. Tämän ihminen osaa.

Tulevaisuus voi olla niiden jotka ovat vaatimattomia, mutta valmiit puolustamaan elintilaansa. Voi olla ettei sotaa koskaan tule, mutta jos tulee, on se valmistautumattomalle kulttuurin ja mahdollisesti koko kansan loppu.

Tämä on se evolutionaarinen näkökulma tehokkaalle maanpuolustukselle eli yleiselle asevelvollisuudelle.

Yleiselle asevelvollisuudelle löytyy myös käytännön läheisempiä näkökulmia. Armeijassa pojat oppivat mitä on fyysinen rasitus ja omat fyysiset ja henkiset rajat. Parhaimmillaan (en tiedä nykyisiä käytäntöjä) armeija opettaa pojat / miehet tuntemaan itsensä niin että he tietävät omat heikkoutensa ja käyttäytymisensä äärimmäisen stressin alla. Armeija opettaa nöyryyttä ja suvaitsemaan erilaisia ihmisiä. Jatkuva yhdessäolo stressaavissa tilanteissa auttaa poikia ryhmäytymään ja kehittämään sosiaalisia taitoja ja joustavuutta elämän asenteisiin. Voi armeija tässä kaikessa myös epäonnistua, ja todennäköisesti usein niin tekeekin. Mutta kuitenkin, armeija on nuorille miehille opetus "elämän reaaliteeteista" jos ei muuta. Niin ja hyvä kuntokoulu jonka vaikutukset saattavat näkyä positiivisesti vuosia armeijan jo päätyttyä.

lisää: Monesti olen kuullut sanottavan että armeija on rasite kansalaisen tuottavuudelle eli se on vuosi pois henkilön työhistoriasta. Tämä huomio on kuitenkin arvoton, koska armeijan vaikutusta henkilön elinaikaiseen kokonaistuottavuuteen on tuskin tutkittu. Lisäksi tuottavuus -käsitteen tarkempi tarkastelu herättää kysymyksen siitä mitä elämälle hyödyllistä me yleensäkkään onnistumme tuotamaan.

Kalle Pahajoki

Mielenkiintoista, miten lähellä Kontula on tässä PS-nuorten ehdottamaa mallia:

Perussuomalaiset Nuoret näkee, että yleisen asevelvollisuuden tulevaisuuden turvaa parhaiten
kansalaispalvelumalli, jossa aseellinen tai aseeton
palvelus on pakollinen kummallekin sukupuolelle .
Palvelusaikana kouluttaudutaan sotilaallisiin tai
siviilikriisinhallinnan tehtäviin . Täyttä vapautusta
kansalaispalvelusta ei tule saada uskonnollisin tai
vakaumuksellisin perustein . Kansalaispalvelussa
tulee hyödyntää henkilön aiempaa kokemusta, ja
palveluksessa opittu on voitava lukea laajalti hyväksi kaikissa oppilaitoksissa . Koulutuksessa tulee
ottaa huomioon uudenlaiset uhat, kuten tietoteknisiin järjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset

Pentti Juhani Järvinen

Tasavallassa yleisen kansalaisvelvollisuuden voisi tosiaan parhaiten täsmentää velvollisuutena palvella tasavaltaa. Mutta maan pieni koko merkitsee myös sitä, että vähäiset resurssit tulee voida mobilisoida erikoiseen tarkoitukseen, jos se on tarpeen. Tästähän tuo yleinen velvollisuus osallistua kotipaikan puolustukseen syntyi: kaupunkilaisten piti nousta muureilleen, kansalaisten kantaa peistä tai jousta, varakkailla oli miekkakin.

Mutta maailman teknistymisestä huolimatta sodat kuten Vietnam, viimeksi Afganistan, ovat osoittaneet, miten pitkälle kyky ampua ja tehdä pommeja riittää jopa ammattiarmeijoita vastaan. Ne haluavat kaikki ulos esim. Afganistanista. Syy on selvä: afgaanit ampuvat yhä vieraita, joita eivät maahansa halua. Isojakin pommeja voi tehdä halvalla, ja ne mäsäyttävät kalliitkin koneet.

Tämä voi tuntua yksinkertaiselta. Tehokkaan idet ovat juuri sitä. Eli Suomessa kaikille kansalaisille tulee palvelun aluksi näyttää, miten ammutaan ja tehdään pommeja. Sen jälkeen kansalaiset voi kouluttaa lisää palvelutarpeisiin, jollaisia voi odottaa. Tasavaltalaisuuden ideaa palvelee, kun miehet ja naiset tottuvat edes lyhyen ajan elämään ja selviämään ongelmista yhdessä joukossa.

Käyttäjän EevaKontu kuva
Eeva Kontu

Mikäli yleinen asevelvollisuus säilytetään ja muutetaan koskemaan kumpaakin sukupuolta, kuten pitäisi, voisi toiseksi vaihtoehdoksi aseellisen palveluksen ja muiden kriisinhallintatehtävien rinnalle ottaa ensiapu-/sairaanhoitokoulutuksen. Sotatilanteessa sairaalahenkilökunnan tarve kasvaa, joten koulutettua henkilökuntaa tarvitaan. Samalla ratkeaisi sairaanhoitajapula, josta on ollut paljon puhetta, kun monilla olisi kansalaispalveluksesta peruskoulutus jo valmiina. Siitä olisi helppoa pienellä lisäkoulutuksella jatkaa sairaanhoitajan ammattiin.

Luonnollisesti kaikki vaihtoehdot olisivat kummankin sukupuolen edustajien vapaasti valittavissa.

Toimituksen poiminnat